Traducción al finlandés de la declaración de la LAI contra la agresión imperialista contra Venezuela

A continuación compartimos una traducción no oficial de la declaración del Comité Coordinador de la Liga Antiimperialista (LAI) publicada por Punalippu.

Kaikkien maiden anti-imperialistit, liittykää yhteen!

Organisoikaamme maailman kansojen anti-imperialistinen vastarinta Venezuelaan kohdistuvaa imperialistista aggressiota vastaan

Me, työväenluokka, sosialistiset, edistykselliset ja anti-imperialistiset voimat eri maista jyrkästi tuomitsemme imperialistisen aggression Venezuelaa kohtaan.

Hyökkäys, joka toteutettiin Venezuelaa vastaan ei ole kapea interventio kohdistuen vain hallintoon, eikä se ole diplomaattinen kriisi tai kehämäinen ulkopoliittinen liike. Tämä hyökkäys muodostaa suoran sodanjulistuksen suvereenia valtiota, kansan poliittista tahtoa, sekä valtion itsenäistä olemassaoloa vastaan. Imperialistiset keskukset koettavat legitimoida tämän aggression tutuilla propagandaresepteillä: “turvallisuus,” “taistelu huumeita vastaan,” “vakaus,” ja “demokratia.” Kuitenkaan maailman kansat eivät enää lankea näihin valheisiin. Tänään aggressiota Venezuelaan oikeutetaan samoilla propagandan sanoilla, joita käytettiin Irakissa, Afganistanissa, Palestiinassa, Libyassa ja Syyriassa. Tähän uutena lisäyksenä ovay ilmestyneet suorat uhkaukset Kuubaa, Meksikoa ja Kolumbiaa vastaan. Se mikä on muuttunut, on ainoastaan kohteena oleva valtio, se mikä on lisääntynyt on imperialistinen piittaamattomuus.

Yhdysvaltojen imperialismi on aloittanut avoimen hyökkäyssodan Venezuelaa vastaan. Valtiota on pommitettu, strategisesti tärkeää infrastruktuuria vastaan on isketty, ja Venezuelan perustuslaillinen presidentti Nicolás Maduro on väkisin kaapattu ja vangittu. Tämän hyökkäyksen tarkoituksena on muuttaa Venezuela Yhdysvalloille täysin alisteiseksi puolisiirtomaaksi Yhdysvaltojen imperialistisen hierarkian sisällä.

Tämä hyökkäys ei ole imperialistisen järjestelmän logiikasta itsenäinen. Imperialismi on korkein, ja samaan aikaan mätänevä kapitalismin vaihe. Pääoman kasautuminen ja keskittyminen, finanssipääoman ylivalta ja maailmanmarkkinoiden jakautuminen vääjäämättä ajavat imperialistisia valtiota kohti uudelleenjakamisen sotia. Laskevat voittoprosentit, valtava pääoman kasautuminen, tuottavien investointien supistuminen ja kiihtynyt kilpailu kääntävät sodan poikkeuksellisesta tilanteesta pysyväksi järjestelmän työkaluksi. Valtiot kuten Venezuela, joka on rikas energiaresursseissa, geopoliittisesti strategisessa asemassa eikä vielä täysin imperialistisen hallinnan alaisuudessa ovat täten imperialistien suorassa tähtäimessä.

Imperialistinen agressio ei rajoitu vain ulkoisiin sotilasinterventioihin. Se pyrkii uudelleenjärjestämään valtionkoneiston puolikoloniaalisissa tai sorretuissa kansakunnissa, alistaen poliittisen voiman imperialistisen pääoman ryhmittymien intressien mukaiseksi ja likvidoimaan kansojen historialliset saavutukset. Julkisen omaisuuden ryöstäminen, strategisten taloussektoreiden siirtäminen monikansallisille monopoleille ja päätöksenteon sekä suunnittelun mekanismien purkaminen ovat kaikki keskeisiä osatekijöitä tässä prosessissa. Tämän takia imperialistiset hyökkäykset eivät pyri ainoastaan muuttamaan hallintoa, vaan ne pyrkivät kokonaisvaltaiseen yhteiskunnalliseen- ja luokkauudistukseen.

Me, Anti-imperialistinen Liitto, selkeästi ilmaisemme, että ehdoton ja luja kanta imperialistista aggressiota vastaan ​​ei sulje pois vallitsevan valtiovallan luonteen kriittistä arviointia. Vallassa oleva klikki jota Maduro johtaa on pitkälti rakentanut voimansa ja legitimiteettinsä Yhdysvaltoja vastustavalla retoriikalla. Historiallinen kansan suuttumus ja viha imperialismia kohtaan on muutettu poliittiseksi pääomaksi tämän diskurssin kautta. Tästä huolimatta, Maduron esiintyminen julkisuudessa ”kansallisesti itsenäisenä” ja ”bolivaristisena” on pitkälti illuusio. Tämä poliittinen linja pysyy kaukana johdonmukaisesta anti-imperialistisesta näkökulmasta, joka pyrkii taloudelliseen, poliittiseen ja sotilaalliseen sorrettujen kansakuntien ja työtä tekevien joukkojen vapautukseen imperialismista.

Imperialismin aikakautena, anti-imperialistinen taistelu ei rajoitu vain vastustamaan sotilaallista miehitystä; se väistämättä vaatii imperialismista riippuvaisten järjestelmien ja hallitsevan luokan syrjäyttämistä. Niin kutsuttu ”Bolivaristisen itsenäisyyden” linja aina Chávezista Maduroon on säilyttänyt tuotantosuhteet (puolikolonialistiset ja puolifeodaaliset) ja koko sen perustan, ehdottaen vain rajoittuneita korjauksia suurten maanomistajien ja maanomistajien jakamisen mekanismeihin. Perustuen anti-yhdysvaltalaiseen asemaan, tämä poliittinen linja on anti-imperialistisena projektina pysynyt epäjohdonmukaisena, ja on turvautunut pragmaattiseen tasapainopolitiikkaan joka pyrkii hyötymään imperialististen voimien kilpailusta, avaten oven uudenlaiselle riippuvuudelle ja sorrolle muiden imperialististen voimien tahoilta, kuten Kiina tai Venäjä. Tässä mielessä, nykyinen vallassaoleva hallinto ei nauti todellista kansan suosiota, tai edusta johdonmukaista anti-imperialistista linjaa.

Kuitenkin, huolimatta vallassaolevan hallinnon luonteesta, perustavanlaatuinen kysymys Venezuelassa nykypäivänä on imperialistinen agressio. Yhdysvaltalainen imperialismi on määrittänyt sen ristiriidat pitäen Venezuelaa uhkana sen imperialistisille intresseille ja on liikkunut kohti suoraa hyökkäystä valtion poliittista itsenäisyyttä vastaan. Imperialimi pyrkii täyteen hegemoniaan ja absoluuttiseen alistamiseen.

Anti-imperialistinen taistelu ei ole rajoittunut vastustamaan vain ulkoisia interventioita. On myös keskityttävä imperialismin sisäisiin luokkaperusteisiin, byrokraattisen kapitalismin rakenteisiin ja sen poliittisiin edustajiin. Ilman järjestäytynyttä kansan voimaa, ilman todellista valtiokoneiston muutosta, kestävä vapautuminen on mahdotonta. Imperialismi täytyy purkaa ei vain ulkoisesti, vaan myös sisäisesti.

Juuri tästä syystä, imperialismi ei ole vain järjestelmä jota analysoida, vaan poliittinen vihollinen joka täytyy kohdata kiireellisesti suoraan. Teoreettiset totuudet saavat merkityksensä vain siinä, missä ne muuntautuvat konkreettisiksi poliittisiksi kannoiksi ja järjestäytyneiksi taistelun linjoiksi. Aggressio, joka Venezuelassa tänään nähdään, demonstroi selvästi, että anti-imperialistinen taistelu on kiireellinen tehtävä, eikä sitä voida lykätä.

Tällä ymmärryksellä me julistamme Anti-Imperialistisena Liittona:

Yhdysvaltojen täytyy vetää kätensä pois Venezuelasta.

Kaikki sotilaalliset hyökkäykset täytyy lopettaa välittömästi, ja kaikkien ulkomaisten voimien täytyy vetäytyä maasta.

Venezuelan kansalle täytyy myöntää oikeus vapaasti määrittää poliittinen ja taloudellinen tulevaisuutensa.

Ei tule sallia yhdenkään imperialistisen voiman vakiinnuttaa valta-asemaansa Latinalaisessa Amerikassa tai Karibialla.

Nämä vaatimukset eivät ole pelkkiä diplomaattisia linjauksia, vaan maailman kansojen yleisen taistelun konkreettisia pilareita. Tästä syystä, me kutsumme koko maailman työväenluokkaa, ammattiyhdistysliikkeitä, nuorisoa, naisia ja kaikkia kansanvoimia, vallankumouksellisia ja anti-imperialistisia voimia kieltäytymään hiljaisuudesta. Me kutsumme heitä kaduille, paljastamaan imperialistisen sotakoneen ja rakentamaan aktiivista, järjestäytynyttä ja militanttia solidaarisuutta Venezuelan kansalle.

Sillä ilman imperialismin tuhoamista pysyvä rauha on mahdottomuus. Ilman kapitalismin ylittämistä, imperialismia ei voida poistaa. Ilman tämän järjestelmän repeytymistä, aitoa kansan suvereniteettiä ei voida saavuttaa.

Järjestäkäämme kansainvälisen proletariaatin viha imperialistista aggressiota vastaan.

Venezuelan kansa ei ole yksin.

Sorretut kansakunnat ja kansainvälinen proletariaatti tulevat voittamaan; imperialistit ja heidän lakeijansa tulevat häviämään.

Alas Yhdysvaltojen imperialismi.

Alas imperialismi ja taantumuksen kaikki muodot.

Eläköön anti-imperialistinen taistelu.

Mobilisoikaa joukkomme rakentamaan Anti-Imperialistista Liittoa.

ANTI-IMPERIALISTISEN LIITON KOORDINAATIOKOMITEA

Tammikuu 2026